Psyykkinen Itsesäätely
Tiedätkö sen tunteen, kun huomaat möläyttäneesi jotain oikein typerää suustasi? Puna kohoaa kasvoille ja alat kuin automaattisesti selittelemään, mitä oikeasti tarkoitit. Tai sen tunteen, kun joku suututtaa oikein kovasti, ja tekisi mieli heitellä lautasia seinään?
Psyykkinen itsesäätely jyllää tällöin valloillaan. Usein itsesäätely on toki hienovaraisempaa, ja keinot voivat vaihdella eri persoonien välillä.
Tästä voit lukea, mitä psyykkinen itsesäätely oikeastaan on ja kuinka se näkyy meissä. Voit lukea myös itsesäätely keinoja, jotka auttavat sinua kehittymään oman mielen hallinnassa.
Mitä psyykkinen itsesäätely on
Psyykkisellä itsesäätelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia toimintoja, joilla pyrimme itsenäisesti palauttamaan psyykkisen tasapainomme. Nämä toiminnot tähtäävät siihen, että sisäiset mallit sekä ulkoinen ympäristö olisivat sopivassa suhteessa toisiinsa.
Itsesäätely käynnistyy silloin, kun tapahtuu jotain mieltä uhkaavaa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi seuraavat:
- Sinulle tapahtuu jokin nolostuttava asia
- Tärkeä parisuhde päättyy yllättäen
- Koetulos ei ollut sellainen kuin odotit
- Huomaat tehneesi virheen
Käytännössä itsesäätely voi siis käynnistyä niin isoissa mieltä järisyttävissä asioissa kuin pienissä arjen kommelluksissa. Se on eräänlainen hallinta- ja puolustuskeino, jota auttaa meitä kohtaamaan potentiaalisesti mielelle vahingolliset tilanteet.
Psyykkistä tasapainoa voidaan hakea useilla eri keinoilla
Fyysiset keinot
Fyysisiä itsesäätely keinoja ovat kaikki sellaiset toiminnot, joihin kuuluu jokin konkreettinen tekeminen. Parhaisiin keinoihin kuuluvat sellaiset, joista on samalla terveyshyötyä, kuten urheilu tai luonnossa liikkuminen.
Niitä voivat olla myös mielihyvää tuovat fyysiset toiminnot, kuten musiikin kuuntelu, läheisyys tai vaikkapa mehevän suklaakakkupalan syönti. Harrastukset, kuten pelaaminen ja kasino, lukeminen, neulominen ja muu vastaava ovat myös fyysisiä itsesäätelyn keinoja.
Fyysisissä keinoissa on tärkeää pystyä tiedostamaan omat rajat ja huomaamaan, jos jokin toiminto ylittää ne.
Esimerkiksi loputon herkuttelu tai hallitsematon pelaaminen eivät enää tue psyykkistä tasapainoa, vaan voivat olla haitallisia.
Psyykkiset keinot
Keinot psyykkisen tasapainon palauttamiseen voivat olla joko tiedostamattomia tai tiedostettuja. Tiedostamattomat keinot ovat usein puolustuskeinoja, kun taas tiedostetut keinot ovat hallintakeinoja.
Puolustusmekanismit voivat olla esimerkiksi:
- Asioiden kieltämistä
- Torjuntaa
- Selittelyä
- Arvon kieltämistä
Tiedostetut psyykkiset itsesäätelyn keinot taas ovat asioiden tietoista käsittelyä. Tunnetaidot ovat tärkeitä psyykkisen hyvinvointimme kannalta, ja omat rajat on hyvä opetella tuntemaan.
Esimerkiksi kriisi- ja surutyö ovat hyviä esimerkkejä tietoisesta psyykkisen tasapainon palauttamisesta. Jos tämä ei tunnu onnistuvan omin avuin, tukea voi aina pyytää ammattilaisilta.
Sosiaaliset keinot
Sosiaalisiin keinoihin kuuluu kaikenlainen vuorovaikutus muiden kanssa. Esimerkiksi keskustelut, ystävän tapaaminen tai perheen yhteinen hetki voivat olla positiivisia sosiaalisia keinoja.
Joskus sosiaaliset itsesäätelyn keinot voivat ilmetä myös negatiivisena. Tällöin mielen tasapainoon pyrkivä saattaa esimerkiksi tuntea tarvetta kiusaamiseen, haukkumiseen tai juoruiluun.
Keinoja psyykkisen itsesäätelyn avuksi
Psyykkiseen itsesäätelyyn vaikuttavia asioita on monia. Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden lisäksi myös biologia, kuten verensokerin taso ja sukupuolihormonien määrä, lisää vaikuttavia tekijöitä.
Meillä ei siis ole mahdollisuutta kontrolloida psyykkistä itsesäätelyä täydellisesti. Hyvää psyykkistä tasapainoa voidaan kuitenkin tukea esimerkiksi näillä keinoin:
- Tee asioita, jotka tuottavat sinulle mielihyvää
- Pyri pitämään elämäntoiminnot säännöllisinä
- Ruokaile säännöllisesti
- Varmista riittävä levon saanti
- Harrasta liikuntaa
- Hanki virikkeitä arkeen esimerkiksi harrastusten kautta
Myös tavoitteiden tietoinen asettaminen ja suunnitelmallinen ajankäyttö ovat avuksi. Tämä kehittää itsekuria ja impulssien kontrollointia, joista molemmat tukevat psyykkistä tasapainoa.
Tunteiden säätelyn taidot ja stressin säätelykeinot ovat myös osa psyykkistä itsesäätelyä. Kannattaa siis tutustua keinoihin, jotka toimivat niissä itselläsi parhaiten.
Jos sinulla on lapsia, voit tukea heitä heti alusta saakka kehittämään vahvat psyykkisen itsesäätelyn taidot. Sinun roolisi on tärkeä lapsen persoonan kehittymisessä: voit tutustua aiheeseen tarkemmin täällä.
Lopuksi
Psyykkinen itsesäätely on tärkeä osa mielen hyvinvointia ja tasapainoa. Vaikka osa itsesäätelyn toiminnoista on tiedostamatonta, on hyvä pyrkiä ymmärtämään omia tunteita ja tunnistamaan rajoja. Tällä tapaa voit pyrkiä kohtaamaan elämän haastavat tilanteet parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla kun opettelet kuuntelemaan itseäsi, opit tuntemaan itsesi paremmin. Näin myös psyykkinen itsesäätely muuttuu helpommin tiedostettavaksi.
